Miksi meidän on niin vaikea sitoutua nykyään pitkäjänteisesti johonkin asiaan, niin että oikeasti saisimme muutosta aikaiseksi? Me kaikki tiedämme, että tulisi syödä terveellisesti, liikkua, nukkua tarpeeksi, käydä verikokeissa, vähentää stressiä, huolehtia ihmissuhteista, lopettaa tupakointi ja käyttää alkoholia kohtuudella. Muutoksen teko kohti parempaa elämää on toisinaan helpommin sanottu kuin tehty, vaikka motivaatiokin olisi kohdillaan. Tässä jutussa kerron, mitkä asiat voivat toimia esteenä sitoutumiselle ja onnistumiselle ja myös, mitkä voivat auttaa sinua onnistumaan.
Oletko ostanut netistä into piukeana jonkin mahtavan verkkokurssin? Ja sitten jättänyt sen kesken? Kenties elämä tuli väliin, into lopahti, tuli muuta tärkeämpää hoidettavaa, mitä milloinkin. Ja kenties taas jonkin...
Oletko huomannut että talvi vaikuttaa syömisiisi? Kenties nautit enemmän kaloreita, enemmän rasvaa ja ehkä lohturuokiakin? Etenkin meillä Suomessa talvi on pitkä, pimeä ja kylmä. Perimämme saattaa aiheuttaa sen, että syömme talvikuukausina enemmän, selvitäksemme kylmästä. Fakta on kuitenkin se, että harva tarvitsee ylimääräisiä kaloreita. Elämme yltäkylläisyyden keskellä ja suurin osa meistä istuu lähes koko päivän kokouksissa ja tietokoneen ääressä, jolloin kalorinkulutus on ihan eri luokkaa kuin vaikkapa ruumiillistä työtä tekevällä rakennustyöntekijällä.
Talvi voi tehdä nälkäisemmäksi
Frontiers of Neurosience lehden julkaiseman tutkimuksen mukaan vuodenajan muutokset vaikuttivat moniin ruokahalua ja nälkää sääteleviin hormoneihin,...
Sokeri- ah, tuo niin ihanan makea (?) mutta myös niin koukuttava aine! Tässä jutussa tarkoitan sokerilla valkeaa pöytäsokeria ja myös kaikkia tuotteita, mihin sitä lisätään, kuten karkit, leivonnaiset, limsat jne.
Sokerivalmisteita ja lisättyä sokeria sisältäviä tuotteita löytyy huikeat määrät kauppojen hyllyltä, ja olisikin hyvä, että opimme lukemaan, missä on piilosokereita. Sokeriin on helppo jäädä koukkuun, ja toiset ovatkin luontaisesti herkempiä sokerille kuin toiset. Sokerin aiheuttamien terveyshaittojen lista on pitkä.
Sokeri eri muodoissaan
Missä kaikissa valmisteissa sitten on sokeria? Mistä tunnistat lisätyn sokerin?
Sokerit ovat joko monosakkarideja, jotka koostuvat yhdestä sokeriyksiköstä, tai disakkarideja, jotka koostuvat kahdesta sokeriyksiköstä. Monosakkarideihin kuuluu mm. glukoosi...
Oletko tullut koskaan laskeskelleeksi saatko päivän aikana tarpeeksi kuituja ruokavaliostasi? Tai käytätkö kenties jotakin kuitulisää sen saannin varmistamiseksi? Tässä kirjoituksessa kerron sinulle, mitä merkitystä kuidun saannilla on terveydellemme ja mistä saat esimerkiksi tarpeeksi kuitua päivän aikana.
Kuidun saantisuositus
Kuidun saantisuositus on 25 grammaa päivässä, tosin enemmänkin olisi hyvä saada. Kuidut jaetaan vesiliukoisiin ja liukenemattomiin kuituihin. Vesiliukoisia kuituja saadaan kasvikunnan tuotteista kuten vihanneksista ja marjoista, liukenemattomia puolestaan viljatuotteista.
Kuitu auttaa vatsaa toimimaan sekä kolesteroliarvojen- ja painonhallinnassa. Se tuottaa lyhytketjuisia rasvahappoja jotka ylläpitävät suoliston hyvinvointia ja mahdollisesti vähentävät suolistosyövän riskiä. Kuitupitoinen ruoka auttaa tasoittamaan...
Happo-emästasapaino
Oletko kuullut happo-emästasapainosta? Se on perustavanlaatuisen tärkeä asia terveydellemme. Monet ravintoterapeutit, luontaislääketieteen asiantuntijat ja naturopaatit kertovat asiasta asiakkailleen, jotka saavatkin hyviä tuloksia ohjeita noudattamalla.
Kehossamme tapahtuu joka hetki lukuisia biokemiallisia reaktioita, joiden seurauksena syntyy happamia aineenvaihduntatuotteita. Elimistömme on suunniteltu toimimaan pääosin emäksisessä (ph>7) ympäristössä. Luonnollisesti upea kehomme tasaa liian suuret happo-emäsvaihtelut (koska veren ph: n on aina pysyttävä tasaisena), jotka johtuvat pääosin ravinnosta. Kun ravintoaineet imeytyvät ruoansulatuksen jälkeen verenkiertoon, veren puskurijärjestelmä pyrkii poistamaan munuaisten kautta happamuutta aiheuttavat aineet kuten fosforin, rikin tai typen. Verenkierrosta aineet kulkeutuvat sidekudoksen...
Helteetkin kaiketi saavuttavat Suomen jossain vaiheessa tänä kesänä, ja silloin on hyvä muistaa veden juonti ja elektrolyytit. Miksi pitää muistaa juoda tarpeeksi vettä? Juominen on toki tärkeää ihan jokaisena arkipäivänä, ei pelkästään helteiden aikana.
Olet ehkä kuullut termin maadoittuminen. Tiedätkö mitä se tarkoittaa? Kiinnitätkö itse siihen huomiota? Tänä korkean teknologian aikana olemme kenties huonommin maadoittuneita kuin koskaan. Vietämme päivät tietokoneen ja langattomien verkkojen ääressä, selaamme kännykkäämme tämän tästä, katsomme kenties vielä illalla tabletilta jotakin. Ei ihme että fyysiset vaivat lisääntyvät, puhumattakaan siitä mitä langattomien verkkojen mukanaan tuoma säteily voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä terveydellemme. Tutkimuksia kännykkäsäteilyn aiheuttamista haitoista alkaa jo olla runsaasti, jopa siinä määrin että osassa maita (mm. Belgiassa) on kielletty 5G verkkojen tulo. Belgialaiset eivät halua toimia koekaniineina. Maailmalla kerätään myös monia erilaisia addresseja 5G...
Nykymaailmassa on monenlaisia paasto- ja puhdistuskuurivaihtoehtoja. Miksi sellaiselle kannattaisi ryhtyä, mitä sen aikana voi tapahtua ja miten käytännössä kuuri toteutettaisiin? Tästä artikkelista saat tietoa ja vinkkejä asiasta.
Erilaisia paastoja ja puhdistuskuureja
Paastoja on olemassa monenlaisia. Paastoista vanhin on todennäköisimmin vesipaasto, mutta siitä varoituksen sana: en suosittele vesipaastoa jollet ole syönyt jo pitkään todella puhtaasti ja puhdistanut kehoa muilla paastoilla aiemmin. Ongelmana meillä nykyihmisillä on se, että kehomme on melko toksinen (ks aiempi kirjoitus maksaa kuormittavista asioista). Jos lähtisimme vesipaastolle, vapautuisivat myrkyt kudoksista ja maksan syövereistä radikaalisti, aiheuttaen mahdollisesti enemmän haittaa kuin hyötyä. Vesipaaston (ja joidenkin muidenkin paastojen) oleellinen osa on suolihuuhtelu ainakin paaston...
Edellisessä blogipostauksessa kirjoitin erilaisista maksan heikentyneeseen toimintaan viittaavista oireista ja niiden syistä. Tässä artikkelissa kerron sinulle, miten voit itse tukea super-elimesi maksan toimintaa jokapäiväisessä arjessasi. Ruokavaliolla ja ravintolisillä pystyt tukemaan maksan toimintaa niin, että sen taakka helpottuu. Sama vaikutus on myös ympäristön kuormittavien tekijöiden vähentämisellä.
Ruokavalioon liittyvät asiat:
Maksa on super-elin, jolla on monia elintärkeitä tehtäviä kuten veren puhdistaminen, myrkkyjen poisto ja verensokerin muodostaminen ja varastointi. Länsimaiset elintavat ja ympäristön kuormitus vaikuttavat siihen, että maksamme on yhä kuormittuneempi ja toimii vajaalla teholla. Tämä voi johtaa monenlaisiin terveysongelmiin.
Maksa on yksi tärkeimpiä sisäelimiämme, ja kuitenkin me monesti laiminlyömme sitä surutta. Syömme pikaruokaa, eineksiä, liikaa sokeria ja huonoja rasvoja. Juomme lasillisen viiniä siellä ja siideriä täällä. Istumme koko päivän ja herkuttelemme sipseillä ja karkeilla illalla television ääressä. Nappaamme kolotuksiimme särkylääkkeitä, joita toisilla kuluu jopa viikon verran kuukaudessa tai vielä säännöllisemmin. Olemme ylipainoisia, kärsimme aivosumusta,...
50% Complete
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua.