Hermoston joustavuus – miksi pelkkä rauhoittuminen ei riitä?

Hermoston hyvinvointi ei tarkoita jatkuvaa rauhallisuutta. Joustava hermosto osaa aktivoitua, rauhoittua ja palautua. Lue, miten voit tunnistaa oman vireystilasi ja tukea hermostosi joustavuutta arjessa.

Tuntuuko sinusta joskus, että kehosi käy ylikierroksilla, vaikka haluaisit rauhoittua? Tai että olet jatkuvasti väsynyt, eikä lepo tunnu palauttavan voimiasi?

Usein puhumme hermoston rauhoittamisesta. Meitä kehotetaan hengittämään syvään, meditoimaan ja vähentämään stressiä. Nämä voivat olla hyviä keinoja, mutta entä jos hermoston hyvinvoinnissa ei olekaan kyse vain rauhoittumisesta? Ja stressin vähentäminen ei ole aina helppoa..

Entä jos tärkeämpää olisikin hermoston kyky joustaa?

Mitä hermoston joustavuus tarkoittaa?

Autonominen hermostomme säätelee monia kehon toimintoja ilman, että meidän tarvitsee tietoisesti ajatella niitä. Se osallistuu esimerkiksi sydämen sykkeen, hengityksen, ruoansulatuksen ja vireystilan säätelyyn.

Hermoston tehtävänä on auttaa meitä sopeutumaan erilaisiin tilanteisiin.

Kun tarvitsemme energiaa, keskittymistä tai toimintavalmiutta, sympaattisen hermoston aktiivisuus yleensä lisääntyy. Kun tilanne on ohi, parasympaattisen hermoston toiminta tukee lepoa, ruoansulatusta ja palautumista.

Hermoston joustavuus tarkoittaa kykyä mukauttaa vireystilaa tilanteen vaatimuksiin ja palautua kuormituksesta.

Ajattele esimerkiksi tavallista arkipäivää.

Aamulla tarvitset energiaa käynnistääksesi päivän. Työpäivän aikana keskittymistä, päätöksentekoa ja ehkä nopeaa reagointia. Illalla olisi hyvä pystyä hellittämään ja valmistautumaan uneen.

Joustava hermosto pystyy siirtymään näiden erilaisten tilanteiden välillä.

Tavoitteena ei siis ole jatkuva tyyneys, vaan kyky sekä aktivoitua että rauhoittua.

Mitä tapahtuu, kun hermosto menettää joustavuuttaan?

Pitkittynyt stressi, jatkuva kiire, huono uni ja monet muut kuormitustekijät voivat vaikuttaa autonomisen hermoston säätelyyn.

Jos kuormitusta on pitkään enemmän kuin palautumista, kehon voi olla vaikeampi mukautua arjen vaatimuksiin.

Tämä voi näkyä esimerkiksi siten, että:

• Olet jatkuvasti kierroksilla, vaikka olisit väsynyt.

• Pienetkin vastoinkäymiset tuntuvat tavallista kuormittavammilta.

• Sinun on vaikea rauhoittua illalla tai nukahtaa.

• Tunnet itsesi voimattomaksi ja aloitekyvyttömäksi.

• Kehosi tuntuu jatkuvasti jännittyneeltä.

• Palautuminen kestää aiempaa pidempään.

Oireet eivät yksin kerro hermoston tilasta, ja niiden taustalla voi olla monia muitakin syitä. Ne voivat kuitenkin olla merkkejä siitä, että kehosi tarvitsee enemmän tukea ja palautumista.

Joskus ihminen voi myös vaihdella voimakkaan ylivireyden ja uupumuksen välillä.

Tällöin pelkkä kehotus rentoutua ei välttämättä auta. Keho ei aina pysty siirtymään suoraan voimakkaasta aktivaatiosta levolliseen olotilaan.

Miksi pelkkä rauhoittuminen ei aina riitä?

Tämä on mielestäni yksi hermoston hyvinvoinnin tärkeimmistä oivalluksista.

Olemme tottuneet ajattelemaan, että stressaantunut ihminen tarvitsee ennen kaikkea rauhoittumista.

Mutta entä jos ihminen onkin jo valmiiksi voimaton, vetäytynyt ja väsynyt?

Silloin rauhoittavat harjoitukset eivät välttämättä ole juuri siinä hetkessä paras vaihtoehto. Hän saattaa hyötyä enemmän lempeästä liikkeestä, rytmistä tai kehoa aktivoivasta harjoituksesta.

Toisaalta voimakkaasti ylivireä ihminen voi tarvita ensin turvallisuuden tunnetta vahvistavia ja kuormitusta vähentäviä keinoja.

Oleellista on tunnistaa, millaisessa vireystilassa oma keho on ja mitä se juuri nyt tarvitsee.

Hermoston joustavuutta ei siis harjoiteta vain rauhoittumalla, vaan myös opettelemalla säätelemään aktivaatiota sopivalla tavalla.

Kehoturva on hermoston joustavuuden tärkeä perusta

Edellisessä blogitekstissä kirjoitin kehoturvasta – kokemuksesta, että omaan kehoon voi luottaa ja sen viestejä voi oppia ymmärtämään.

Kehoturva ja hermoston joustavuus liittyvät läheisesti toisiinsa.

Kun opimme tunnistamaan kehomme tuntemuksia ja vastaamaan sen tarpeisiin, voimme vähitellen vahvistaa kokemusta siitä, että pystymme vaikuttamaan omaan oloomme.

Turvallisuuden tunne voi helpottaa kuormituksesta palautumista ja tukea vireystilan säätelyä.

Myös kehon fyysisellä toiminnalla on merkitystä.

Jos kehossa on jatkuvaa lihasjännitystä, liikkuminen tuntuu työläältä tai asento vaatii paljon kompensaatiota, tämä voi lisätä kehon kokonaiskuormitusta.

Sensomotorisessa valmennuksessa tarkastellaan muun muassa kehon liikemalleja, asentoa, tasapainoa ja aistitiedon käsittelyä.

Tavoitteena on tukea kehon tarkoituksenmukaista toimintaa ja löytää harjoituksia, joiden avulla liikkuminen ja kehollinen säätely voivat helpottua.

Kehon ja hermoston välinen yhteys toimii molempiin suuntiin: hermosto vaikuttaa siihen, miten liikumme ja tunnemme kehomme, mutta myös liike ja aistikokemukset vaikuttavat hermoston toimintaan.

Miten voit harjoittaa hermoston joustavuutta?

Hermoston joustavuuden tukeminen ei välttämättä vaadi pitkiä harjoituksia tai suuria elämäntapamuutoksia.

Voit aloittaa pienistä hetkistä arjen keskellä.

1. Opettele tunnistamaan oma vireystilasi

Pysähdy hetkeksi ja kysy itseltäsi:

Olenko nyt levollinen, ylivirittynyt vai voimaton? Miltä tämä tuntuu kehossani?

Jo omien tuntemusten tunnistaminen on tärkeä askel kohti parempaa itsesäätelyä.

2. Kokeile lempeää aktivointia

Jos tunnet olosi nuutuneeksi tai jähmeäksi, kokeile pientä liikettä. Voit esimerkiksi kävellä hetken, keinutella kehoa, taputella käsivarsia tai tehdä muutaman rauhallisen liikkeen.

Huomaa, muuttuuko olosi.

3. Anna keholle mahdollisuus rauhoittua

Jos huomaat olevasi ylikierroksilla, kokeile hidastaa tahtia. Tunne jalkapohjasi lattiaa vasten, katsele rauhassa ympärillesi tai hengitä hetki omaan tahtiisi.

Sinun ei tarvitse pakottaa itseäsi rentoutumaan.

4. Harjoittele pieniä siirtymiä

Voit kokeilla vuorotella kevyttä liikettä ja pysähtymistä.

Liiku hetki ja huomaa, miltä kehossasi tuntuu. Pysähdy sitten ja havainnoi, miten hengitys, syke ja lihasjännitys muuttuvat.

Tällaiset harjoitukset voivat auttaa sinua tutustumaan kehosi erilaisiin vireystiloihin.

Muista kuitenkin, että jokaisen hermosto reagoi yksilöllisesti. Harjoituksen tulisi tuntua sopivalta, eikä epämiellyttävää oloa tarvitse yrittää sietää väkisin.

Hermoston joustavuus rakentuu vähitellen

Hermoston hyvinvointi ei tarkoita sitä, ettet enää koskaan stressaantuisi, hermostuisi tai väsyisi.

Elämään kuuluu sekä kuormitusta että palautumista.

Tärkeää on, ettei keho jää jatkuvasti kuormittuneeseen tilaan ja että löydämme keinoja palauttaa tasapainoa.

Minulle hermoston joustavuuden harjoittaminen tarkoittaa ennen kaikkea yhteistyötä oman kehon kanssa.

Sitä, että opimme kuuntelemaan kehon viestejä, tunnistamaan tarpeitamme ja vastaamaan niihin.

Ehkä tärkein kysymys ei olekaan: miten saan hermostoni rauhoittumaan?

Vaan: mitä kehoni tarvitsee juuri nyt?

Lämmöllä, Anu

Seuraavassa blogitekstissä

Mistä voit tunnistaa, oletko yli- vai alivireystilassa? Entä miltä tasapainoinen vireystila tuntuu kehossa?

Seuraavassa kirjoituksessa tutustumme hermoston erilaisiin vireystiloihin ja siihen, miten voit oppia tunnistamaan niitä omassa arjessasi.