Stressi- nykyajan vitsaus numero yksi?

Stressi- nykyajan vitsaus numero yksi?

Stressi on kaikille meille tuttua- toiselle se voi syntyä siitä, että joutuu puhumaan ihmisjoukon edessä, toiselle lasten kanssa riitelystä, työkiireistä tai läheisen sairastumisesta. Syitä on yhtä monia kuin meitä ihmisiä, reagointi ja stressinsietokyky ovat luonnollisesti myös erilaista. Lyhytkestoinen stressi (joka saattaa olla myös hyvää stressiä) yleensä laukeaa tilanteen jälkeen, esimerkiksi jännitys laukeaa luennon pitämisen jälkeen, ja elimistö pääsee palautumaan jännittävästä tilanteesta, olettaen että sen jälkeen ei jatketa muihin stressaaviin tilanteisiin. Keho reagoi stressitilanteisiin ylivirittymisenä ”taistele tai pakene” reaktiona, jossa sydän alkaa sykkimään nopeammin, lihakset jännittyvät, hikoiluttaa, tarkkailu keskittyy vain olennaiseen, ruoansulatustoiminnot hidastuvat jne. Jos stressi pitkittyy, siitä voi seurata pidempiaikaisia haasteita terveydelle.

Mitä oireita pitkittynyt stressi voi aiheuttaa?

Pitkittynyt stressi voi aiheuttaa tai pahentaa terveysongelmia kuten astmaa, korkeaa verenpainetta, ylipaino-ongelmia, diabetestä, masennusta, paniikkihäiriöitä sekä erilaisia ruoansulatushäiriöitä. Stressi voi olla kroonisen närästyksen tai IBS:n taustalla suurin vaikuttava tekijä. Stressi- onko se nykyajan vitsaus numero yksi? Mistä kaikista syistä stressiä meille aiheutuu?

Stressin taustatekijöitä:

• taloudelliset huolet
• läheisen sairaus tai menehtyminen
• emotionaalinen tai psykologinen stressi
• avio-ongelmat
• negatiiviset asenteet tai uskomukset
• pelot
• allergiat, infektiot, myrkyt tai muut kehoa sisäisesti stressaavat tekijät
• tupakointi, alkoholi
• unen puute
• liikaa tai liian vähän liikuntaa
• huono ruokavalio- liikaa sokeria, vehnää, eineksiä tai pikaruokia
• liikaa stimulantteja kuten kahvia, sokeria, energiajuomia
• kyvyttömyys rentoutua, suorituskeskeinen elämä

Oletko miettinyt, kuinka korkea stressitasosi on päivittäin/viikon mittaan? Asteikolla 1-10, missä mennään? (1=hyvin vähän stressiä, 10= erittäin paljon stressiä). Kysyessäni asiakkailta heidän lukuaan, usein mennään 6-9 välimaastossa…. Sitten lähdemme juttelemaan stressin syistä ja siitä, mitä asioille voisi lähteä itse tekemään, tai jollei voi tehdä mitään, olisiko mahdollista muuttaa omaa suhtautumistapaa? On tärkeää sisäistää se tosiasia, että lisämunuaiset, jotka erittävät stressihormoni kortisolia, eivät eritä sitä, jos aivot eivät käskytä. Toisin sanoen, onnistunut mielen hallinta vähentää tai ehkäisee stressireaktioita. Miten sinä hallitset mieltäsi? Kuunteletko rentoutusmusiikkia? Meditoitko? Käveletkö metsässä? Teetkö hengitysharjoituksia? Miten saat pääsi tyhjennettyä?

Toivottavasti korona viruksen jälkeinen yhteiskunta on vähemmän suorituskeskeinen ja ottaa yhä enemmän huomioon inhimilliset tekijät, antaa enemmän tilaa luovuudelle- joka onnistuakseen tarvitsee myös tyhjää tilaa ja rentoutumista. Toivottavasti ihmisten henkiseen hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen tullaan kiinnittämään yhä enemmän huomiota. Kenties saamme lukea uusista mielen hallinta menetelmistä ja siitä, miten saamme stressin paremmin haltuun, jo ennen kuin se aiheuttaa ongelmia.

Paitsi mielenhallintaa, mitä muuta voit itse tehdä stressin taltuttamiseksi?

• Mitkä ovat suurimmat tekijät stressin taustalla? Voitko vaikuttaa niihin? Jos et, pyri muuttamaan omaa asennetta tai toimintamalleja. Siihen voidaan tarvita apua, esim. lyhytterapiaa, energiahoitoja, eteerisiä öljyjä, tunnelukkojen kanssa työskentelyä ym.
• tee asioita, jotka saavat sinut onnelliseksi
• opettele puhumaan itsellesi kauniisti
• opettele sanomaan ei, aseta rajat, huolehdi ihmissuhteista
• juo tarpeeksi vettä päivittäin (1,5-2 l)
• vähennä alkoholin käyttöä
• eliminoi ympäristö ym. myrkyt
• harrasta liikuntaa jaksamisesi mukaan
• nuku vähintään 7 tuntia yössä
• rentoudu: meditoi, kävele metsässä, kuuntele rentoutusäänitteitä
• syö 3-4 h välein, vähennä sokeria ja vehnää sekä stimulantteja kuten kahvia, mustaa teetä ja energiajuomia.
• kunnosta suolistosi
• ravintoainetuki: tärkeitä ovat mm. C-vitamiini, B-ryhmän vitamiinit, magnesium, omega3 rasvahapot. Monille on apua adaptogeeneistä kuten rhodiola, ashwaganda tai venäjänjuuri

Älä jää yksin huoliesi kanssa vaan jaa ne. Jo asioiden ääneen sanominen voi helpottaa stressiä, ja kenties saat läheiseltäsi lohtua ja hyviä neuvoja. Murehditko asioitasi liikaa? Joskus voi auttaa, kun suuntaa energiansa johonkin muuhun tekemiseen tai miettii, kuinka voisi auttaa muita. Stressitilanteissa huumori unohtuu helposti, mutta miten saisit unohtuneen hymyn ja naurun takaisin? Katso hauskoja ohjelmia tai naura yhdessä ystävän kanssa jollekin hauskalle tapahtumalle. Positiivisuutta voi lisätä myös se, että listaat joka ilta ylös kolme hyvää tapahtumaa päivästä. Hyvä ruokkii hyvää😊. Tsemppiä stressin kukistamiseen!