Tässä artikkelissa kerron sinulle kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyvistä oireista sekä kilpirauhasen toiminnasta yleisesti. Oletko epäillyt kilpirauhasen vajaatoimintaa? Onko sinulla jatkuvaa uupumusta, aivosumua, palelua tai ummetusta? Tuntuuko että paino nousee, vaikka et ole muuttanut elintavoissasi mitään? Tällöin vajaatoiminta voi olla yksi mahdollisuus. Hypotyreoosin syynä saattaa olla mm. jodin puute, perinnölliset syyt, ravintoainepuutokset tai krooninen stressi. Kun lähdetään tutkimaan kilpirauhasen vajaatoimintaa, tulisi verikokeista tutkia TSH ja T4v sekä näiden lisäksi olisi monesti hyödyllistä tutkia T3v kilpirauhasvasta-aineet TPOAB ja TYGl.
Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi on yleisin kilpirauhasen toimintaan liittyvä ongelma. Sitä esiintyy noin 2-7,5 prosentilla naisista ja 0.1-2,8 prosentilla miehistä. Naisilla hypotyreoosi on siis neljä kertaa yleisempi kuin miehillä. Se aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten uupumusta, aivosumua, painonhallinnan vaikeutta ja palelua.
Hypotyreoosi ja vajaatoiminnan oireet
Hypotyreoosin yleisin syy Suomessa on kilpirauhasen autoimmuunitulehdus eli Hashimoton tyreoidiitti. Maailmanlaajuisesti syynä on usein jodin puute.
Mahdollisia muita taustatekijöitä hypotyreoosiin on:
Kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita on monenlaisia, mutta yleisiä ovat mm:
Jos oireet tuntuvat tutulta, on syytä testauttaa omat kilpirauhasarvot ja kääntyä tarvittaessa lääkärin puoleen. Lievissä oireissa mm. ravintoterapiasta ja stressinhallinnasta voi saada apua. Oman asiakaskokemukseni mukaan monilla vajaatoiminnasta kärsivillä on eritoten ummetusta, turvotusta, aivosumua ja lievää ahdistuneisuutta. Heillä saattaa olla epätasapainoa suoliston bakteerikannassa ja ruoansulatuksessa sekä energiantuotannossa. Näitä kaikkia tukemalla voi olo jo kohentua. Ravintoterapiasta voi hakea apua vaikka olisi jo lääkityskin käytössä. Kehoa voi aina tukea luonnollisin keinoin yhä enemmän kohti tasapainoa.
Mikä kilpirauhanen on?
Kilpirauhanen on umpieritteinen rauhanen, joka koostuu kahdesta lohkosta aataminomenan alapuolella. Ulkonäöltään kilpirauhanen muistuttaa hieman perhosta. Kilpirauhasen toiminnan perusyksiköitä ovat rakkulat eli follikkelit. Niissä muodostuu tyreoglobuliinia ja kilpirauhashormoneja (T1, T2, T3 ja T4). Tyreoglobuliini on proteiini, joka sisältää mm. aminohappo tyrosiinia sekä sokereita. Tyrosiini toimii kilpirauhashormonien lähtöaineena. Myös jodia tarvitaan kilpirauhashormonien muodostukseen. Kun jodi ja tyrosiini kiinnittyvät yhteen, niistä muodostuu eniten T4 hormonia, vähemmän aktiivisinta T3 hormonia sekä hieman rT3 (ei aktiivista) ja vähän T1 ja T2 hormoneja. Tyreoperoksidaasientsyymiä (TPO-entsyymi) tarvitaan jodin kiinnittymiseen tyrosiiniin.
Valmiit kilpirauhashormonit varastoidaan follikkeleiden keskustaan, josta niitä kuljetetaan tarvittaessa soluihin ja veren mukana elimistöön.
Kilpirauhasen toiminta
Hypotalamuksella ja aivolisäkkeellä on merkittävä rooli kilpirauhasen toiminnan säätelyssä. Hypotalamus erittää tyreotropiinia vapauttavaa hormonia (TRH). TRH stimuloi aivolisäkettä erittämään tyreotropiinia (TSH- thyroid stimulating hormone). TSH kiinnittyy kilpirauhasessa oleviin reseptoreihin, ja stimuloi kilpirauhashormonien muodostumista.
T4 hormoni
T3 hormoni
rT3 hormoni
T4 hormoni muuttuu paitsi aktiiviseksi T3 hormoniksi, myös rT3 hormoniksi, jopa 45-50 prosenttisesti normaalisti. Vaikka rT3 ei stimuloi kilpirauhastoiminnan reseptoreja, se kuitenkin sitoutuu niihin, jolloin se estää aktiivisen T3 toimintaa.
Miten tämä koko ketju elimistössä toimii? Otetaan esimerkiksi kylmyys. Jos palelemme, hypotalamus erittää TRH hormonia, joka kulkeutuu veren mukana aivolisäkkeeseen. Aivolisäke muodostaa tällöin TSH hormonia, joka antaa kilpirauhaselle käskyn tuottaa kilpirauhashormoneja. Kun hormoneja on sopiva määrä ja keho on saavuttanut sopivan lämpötilan, hypotalamukseen ja aivolisäkkeeseen lähtee viesti, että TRH ja TSH hormonien eritystä voi vähentää, koska sopiva lämpötila on saavutettu.
Kilpirauhaslabrat
Kilpirauhasarvot selvitetään verikokeista diagnoosia tehdessä. Yleisesti ottaen verikokeissa testataan enimmäkseen TSH ja T4v. Toisinaan olisi tärkeää testata lisäksi aktiivisen T3 hormonin määrä, sekä kilpirauhasvasta-aineiden TPOAB (tyrooideaperoksidaasi) ja Tygl (tyreoglobuliini) määrä. Näin saataisiin tarkempi ja kokonaisvaltainen kuva tilanteesta. Tämä ei ikävä kyllä monesti ole mahdollista vallitsevien näkemysten ja hoitosuositusten vuoksi. Rauta-arvot olisi myös hyvä testata (hemoglobiini, ferriniini, trasferriinireseptorit, seerumin rauta), koska raudanpuutteen oireet voivat olla hyvin samankaltaisia kuin kilpirauhasen vajaatoiminnan. Raudanpuutteen korjaaminen ei ole välttämättä sekään ihan helppo asia, koska joskus kehossa saattaa olla imeytymisongelmia, tai rauta ei kulkeudu kehossa oikeisiin paikkoihin.
Jos ei julkisella puolella pääse toivomiinsa testeihin, on onneksi olemassa mm. LOUNALab, josta saat verikokeet ilman lähetettä. Ravintoterapeutit ja valmentajat osaavat tulkita myös labrojen tuloksia ja suositella tarvittaessa lääkäreitä, jotka katsovat asioita monipuolisesti ja ottavat eri tekijät huomioon terveydentilaa tarkasteltaessa.
Yksin ei kannata jäädä murehtimaan oireitaan liian pitkäksi aikaa, hae itsellesi apua!
Tästä tuli nyt tällainen vähän tieteellisempi artikkeli, ensi kerralla lisää henkisistä syistä kilpirauhasen vajaatoiminnan taustallađ
Lämmöllä, Anu
Kuvat pixabay ja freepik
50% Complete
Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit, sed do eiusmod tempor incididunt ut labore et dolore magna aliqua.